Uhkaako kanavoitumisen notkahdus Ruotsin rahapelimallin uskottavuutta?

Ruotsin rahapelijärjestelmän kanavoitumisaste on laskenut: arviolta joka kymmenes kruunu pelataan nyt lisensoimattomilla sivustoilla. Analyysi pureutuu sääntelykehyksen porsaanreikiin, pohjoismaiseen vertailuun ja EU-oikeuden rajoihin.

Kanavoitumisen lasku – tilastot kertovat karua kieltä

Ruotsin valtiovarainministeriön ja Spelinspektionenin tuoreimpien arvioiden mukaan lisensoimattomien nettikasinoiden osuus kokonaispelivolyymista on noussut reilusti yli kymmeneen prosenttiin. Vuonna 2023 luku oli vielä noin 8–9 prosenttia, mutta vuoden 2024 aikana se on kohonnut noin 11–12 prosenttiin.

Kanaliseringen eli se osuus pelaamisesta, joka tapahtuu Ruotsin oman lisenssijärjestelmän piirissä, on siis heikentynyt. Tämä on huolestuttava signaali maalle, joka otti käyttöön uuden rahapelilain vuonna 2019 nimenomaan kanavoitumisen parantamiseksi. Lain tavoitteena oli saada mahdollisimman suuri osa pelaamisesta säännellyn markkinan alle, jotta kuluttajansuojaa ja verotusta voitaisiin valvoa.

Spelinspektionen on arvioinut, että vuonna 2024 lisensoimattomille toimijoille valuu noin 2,5–3 miljardia kruunua. Tämä summa on pois sekä verotuloista että vastuullisen pelaamisen työstä. Samaan aikaan Ruotsin lisensoiduilla yhtiöillä on tiukat velvoitteet, kuten bonusten rajoittaminen, pelitilien asettaminen ja Spelpaus-palveluun liittyminen.

Miksi pelaajat siirtyvät lisensoimattomille sivustoille?

Yksi keskeisistä syistä on Ruotsin tiukka bonus- ja markkinointisääntely. Lisensoidut toimijat saavat tarjota uudelle asiakkaalle enintään yhden bonuksen, ja bonukset on kohdistettava maltillisesti. Tämä on saanut monet pelaajat etsimään vapaampia ehtoja lisensoimattomista kasinoista, joissa bonukset ja kampanjat ovat huomattavasti avokätisempiä.

Lisäksi Spelpaus-palvelu on kaksiteräinen miekka. Vaikka se on tehokas työkalu ongelmapelaajille, se on myös ajettu liian pitkälle monien mielestä: yksi itseilmoittautuminen estää pelaamisen kaikilla lisensoiduilla sivustoilla, mutta pelaaja voi silti siirtyä lisensoimattomalle alustalle, jossa Spelpaus ei ole käytössä.

Teknologian kehitys on myös helpottanut lisensoimattomien sivustojen käyttöä. Kryptovaluutat ja nopeat pankkisiirrot mahdollistavat pelaamisen ilman perinteisiä pankkien estoja. Ruotsin pankit eivät kuitenkaan voi estää kaikkia maksuja ulkomaisille pelisivustoille, koska EU:n maksupalveludirektiivi (PSD2) edellyttää maksujen hyväksymistä tietyin edellytyksin.

Alla on vertailu kanavoitumisasteesta Pohjoismaissa:

• Ruotsi: 88–89 % (2024)
• Tanska: 85–87 % (2024)
• Norja: 70–75 % (arvio, ei täyttä lisensointia)
• Suomi: 50–55 % (arvio, Veikkaus-monopoli)

Ruotsin sääntelytoimet – toimivatko ne?

Ruotsi on yrittänyt kiristää lisensoimattomien toimijoiden otetta useilla keinoilla. Vuonna 2023 voimaan tullut uusi maksuestolaki antoi Spelinspektionenille oikeuden määrätä pankkeja estämään maksut tietyille lisensoimattomille pelisivustoille. Tämä on vähentänyt joidenkin suurten toimijoiden pääsyä Ruotsin markkinoille, mutta kryptovaluutat ja vaihtoehtoiset maksutavat ovat kiertäneet estot.

Lisäksi Ruotsi on tiukentanut markkinointisääntelyä. Spelinspektionen on määrännyt useita sakkoja lisensoiduille yhtiöille, jotka ovat mainostaneet liian aggressiivisesti tai kohdistaneet mainontaa alaikäisille. Samaan aikaan lisensoimattomat toimijat mainostavat usein sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa, joissa valvonta on vaikeampaa.

Taulukko keskeisistä sääntelytoimista ja niiden vaikutuksista:

Pohjoismainen vertailu – eri mallit, samat haasteet

Ruotsi on Pohjoismaista ainoa, joka on ottanut käyttöön täyden lisenssijärjestelmän nettikasinoille. Tanska seurasi perässä vuonna 2012, ja sen kanavoitumisaste on pysynyt suhteellisen korkeana, noin 85–87 prosenttia. Tanskassa on kuitenkin tiukempi valvonta ja pienempi markkina, mikä vähentää lisensoimattomien toimijoiden houkuttelevuutta.

Norja ja Suomi pitävät yllä monopolijärjestelmiä, mutta niiden kanavoitumisasteet ovat heikompia. Norjassa Norsk Tippingin monopoli on noin 70–75 prosenttia, ja lisensoimattomat toimijat houkuttelevat erityisesti urheiluvedonlyönnissä ja nettikasinoissa. Suomessa Veikkauksen osuus on pudonnut alle 55 prosentin, ja maahan odotetaan uutta lisenssijärjestelmää vuoteen 2026 mennessä.

EU:n rahoitusvälineiden markkinadirektiivi (MiFID II) ja maksupalveludirektiivi (PSD2) asettavat rajoja sille, miten jäsenvaltiot voivat estää rajat ylittäviä maksuja. Ruotsin maksuestot ovat olleet EU-oikeuden kannalta arveluttavia, ja komissio on antanut huomautuksia niiden suhteellisuudesta.

EU-oikeus ja kansallinen sääntely – tasapainoilua

Ruotsin rahapelilaki (2018:1138) perustuu ajatukseen, että jäsenvaltiot voivat rajoittaa rahapelipalveluja yleisen edun nimissä, kuten kuluttajansuojan ja rahanpesun estämisen vuoksi. EU-tuomioistuin on vahvistanut tämän useissa ratkaisuissa, kuten asiassa C-243/01 (Gambelli) ja C-42/07 (Liga Portuguesa).

Kuitenkin rajoitusten on oltava johdonmukaisia ja oikeasuhteisia. Ruotsin Spelpaus-järjestelmä on saanut kritiikkiä siitä, että se estää itseilmoittautuneita pelaamasta kaikilla lisensoiduilla sivustoilla, mutta ei estä siirtymästä lisensoimattomille. Tämä voidaan nähdä epäjohdonmukaisena, mikä heikentää oikeudellista perustaa.

Folkhälsomyndigheten on tutkinut rahapelaamisen kansanterveysvaikutuksia Ruotsissa. Sen mukaan ongelmapelaajien määrä on pysynyt vakaana, noin 2–3 prosentissa väestöstä, vaikka kanavoitumisaste on laskenut. Tämä viittaa siihen, että lisensoimattomat sivustot eivät välttämättä lisää ongelmapelaamista, mutta ne heikentävät valvontaa ja verotuloja.

Tulevaisuus – tiukennuksia vai uudistuksia?

Ruotsin hallitus on ilmoittanut harkitsevansa lisätoimia, kuten IP-osoitteiden estoja ja tiukempia sanktioita lisensoimattomille toimijoille. Spelinspektionen on ehdottanut, että pankkien estolistoja laajennetaan ja että mainontaa rajoitetaan entisestään. Kuitenkin nämä toimet voivat johtaa oikeudellisiin haasteisiin EU-tuomioistuimessa.

Toinen vaihtoehto on lieventää sääntelyä niin, että lisensoidut toimijat voivat kilpailla paremmin lisensoimattomien kanssa. Esimerkiksi bonussääntelyn höllentäminen tai Spelpaus-palvelun muuttaminen vapaaehtoisemmaksi voisi parantaa kanavoitumista. Tämä kuitenkin herättäisi vastustusta kansanterveysnäkökulmasta.

Pohjoismainen yhteistyö on myös mahdollisuus. Tanska, Norja, Suomi ja Ruotsi ovat keskustelleet yhteisistä maksuestojärjestelmistä ja tietojenvaihdosta. EU-tasolla komissio valmistelee uutta rahapelialan sääntelyä, joka voi vaikuttaa kansallisiin järjestelmiin. Kanavoitumisen lasku on siis paitsi kansallinen ongelma, myös osoitus siitä, että rahapelimarkkinat ovat yhä globaalimpia ja sääntelyn on mukauduttava.

Lähteet

• Spelinspektionen – Ruotsin rahapeliviranomainen
• Folkhälsomyndigheten – Ruotsin kansanterveysvirasto
• EU:n maksupalveludirektiivi (PSD2) – EUR-Lex
• Spellag (2018:1138) – Ruotsin rahapelilaki