maalämpö sähkönkulutus – mitä luku sisältää
Maalämmön sähkönkulutus sisältää tilojen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen kuluvan sähkön sekä järjestelmän apupumppujen ja ohjauksen kulutuksen, kun mittaus kattaa koko lämmitysjärjestelmän. Myös sähkövastuksen käyttämä sähkö kuuluu mukaan, jos vastus tukee lämmitystä.
| Lähde | Mitä se antaa | Laitekohtainen? |
|---|---|---|
| Energiamerkintä | Laiteryhmän vertailuluku omassa yksikössään | Ei – vertailuluku, ei oma laite |
| Motivan esimerkit | Laiteryhmän rivi esimerkkitaloudessa | Ei – ryhmä |
| Sähköyhtiön raportti | Koko talouden kulutus tunneittain | Ei – koko talous |
| Pistorasiamittari | Yhden laitteen kulutus kilowattitunteina | Kyllä |
| Oma laskelma | Teho kertaa käyttöaika | Kyllä, arviona |
Kun seuraan oman kotini kulutusta, erotan lämmitysjärjestelmän sähkön muusta kodin sähköstä. Pelkkä kodin sähkömittarin lukema ei kerro maalämmön osuutta, koska mukana ovat myös esimerkiksi ruoanvalmistus ja valaistus.
Maalämmön sähkönkulutus pakkasella
Pakkasella talo tarvitsee enemmän lämpöä, joten kompressori käy yleensä pidempään ja sähköä kuluu enemmän. Kulutukseen heijastuu myös lämmitysverkoston lämpötila: kuumemman veden tuottaminen kuormittaa pumppua enemmän.
Seuraan kylminä jaksoina erityisesti sähkövastuksen käyttöä, koska se voi nostaa kulutusta selvästi. Vastuksen käynti ei silti yksin kerro viasta, vaan taustalla voivat olla esimerkiksi lämmöntarve, pumpun mitoitus tai käyttöveden kuumennus.
Maalämmön sähkönkulutus riippuu mittauksen rajauksesta
Tarkistan ensin, mitä pumpun näyttämä kulutuslukema sisältää ja perustuuko se mittaukseen vai laskennalliseen arvioon. Kompressorin lukemasta voivat puuttua esimerkiksi ulkoisten kiertovesipumppujen tai erikseen kytketyn sähkövastuksen kulutus.
Lämpimän käyttöveden osuus korostuu kesällä, kun tilojen lämmitystä tarvitaan vähemmän. Siksi katson kulutuksen rinnalla myös suihkujen käyttöä ja käyttöveden lämpötilan asetusta, en pelkästään ulkolämpötilaa.
Maalämpöpumpun sähkönkulutus kesällä ja talvella
Kun vertasin oman kotini kesäjaksoa ja pakkasjaksoa, huomasin kulutuslukemien kertovan eri asioista. Kesällä korostui lämmin käyttövesi, kun taas pakkasella tilojen lämmitys nosti sähkön tarvetta.
Minulle hyödyllisin havainto oli, ettei suurempi talvikulutus yksin osoittanut hyötysuhteen heikentyneen. Kun tarkastelin rinnakkain ulkolämpötilaa, käyttöveden käyttöä ja vastuksen käyntiä, kulutuksen muutoksille löytyi ymmärrettävämpi selitys.
Lue myös: Sähkönkulutus, lattialämmitys sähkönkulutus, rivitalo sähkönkulutus.
Tuomas Kallio
Kirjoitan tekniikasta, digipalveluista, taloudesta ja tavallisesta arjesta. Tavoitteeni on tehdä monimutkaisesta tiedosta ymmärrettävää ja käytännössä hyödyllistä.
Huomasitko korjattavaa?
Kerro kohta ja liitä mukaan lähde, jos sellainen on saatavilla.
