lattialämmitys sähkönkulutus – pinta-ala ratkaisee, ei laite
Saman lattian sähkönkulutus on eri kodeissa erisuuruinen, koska lämmitettävä pinta-ala, termostaatin asetus ja lämmityksen kesto eroavat. Myös eristys, ulkolämpötila ja kodin muu lämmitys muuttavat lattialta tarvittavan lämmön määrää.
| Vaihe | Kaava | Esimerkki laskennasta |
|---|---|---|
| 1. Teho | Laitteen watit | Arvokilvestä tai käyttöohjeesta |
| 2. Käyttöaika | Tunnit jaksossa | Oma arvio tai mittaus |
| 3. Kulutus | W × h ÷ 1000 = kWh | 2 000 W × 0,5 h ÷ 1000 = 1 kWh |
| 4. Jakso | kWh × kertojen määrä | Viikko, kuukausi tai vuosi |
| Huomio | Oma laskelma | Esimerkkiluku, ei minkään laitteen teho. Tämä ei ole energiamerkinnän luku |
Kun olen selvittänyt oman kotini kulutusta, olen erottanut lattian mukavuuslämmityksen huoneen varsinaisesta lämmityksestä. Jos lattia lämmittää koko huonetta, sen tehtävä on suurempi kuin pelkän miellyttävän pintalämmön ylläpito.
Lattialämmityksen sähkönkulutus riippuu lämmitettävästä pinta-alasta
Suurempi lämmitettävä pinta-ala merkitsee yleensä suurempaa lämmöntarvetta, kun muut olosuhteet pysyvät samoina. Pelkkä huoneen koko ei silti kerro kulutusta, sillä kiinteiden kalusteiden alle ei välttämättä ole asennettu lämmitystä.
Minä tarkistan lämmitettävän alueen laajuuden ennen kulutuksen vertailua. Pieni kylpyhuone voi kuluttaa suhteessa runsaasti, jos lattia pidetään lämpimänä ja lämpöä poistuu paljon ilmanvaihdon mukana.
Sähköisen lattialämmityksen kulutus riippuu lämmitysjaksojen kestosta
Sähköisen lattialämmityksen nimellisteho ei yksin kerro toteutuvaa sähkönkulutusta. Termostaatti kytkee lämmitystä tarpeen mukaan, joten olennainen ero syntyy siitä, kuinka pitkään vastukset todella lämmittävät.
Seuraan siksi lämmityksen käyntijaksoja enkä pelkkää kytkimen asentoa. Hyvin eristetyssä tilassa lämpö säilyy pidempään, kun taas suuret lämpöhäviöt edellyttävät enemmän lämmitystä.
Lattialämmityksen termostaatti eri vuodenaikoina
Huomasin talvella, että termostaatti kytki lämmitystä useammin kuin kesällä, vaikka asetus pysyi ennallaan. Lattian lämpötuntuma ei siis yksin kertonut, kuinka paljon sähköä sen ylläpito edellytti.
Aamulla lattia tuntui viileämmältä yöllisen lämpötilan pudotuksen jälkeen, eikä asetuksen nosto lämmittänyt sitä heti. Aloin seurata lämmityksen rytmiä suhteessa suihkuhetkiin ja huomasin, että raskaan lattian lämpö muuttui hitaasti.
Lue myös: Sähkönkulutus, omakotitalon sähkönkulutus, keskimääräinen sähkönkulutus.
Tuomas Kallio
Kirjoitan tekniikasta, digipalveluista, taloudesta ja tavallisesta arjesta. Tavoitteeni on tehdä monimutkaisesta tiedosta ymmärrettävää ja käytännössä hyödyllistä.
Huomasitko korjattavaa?
Kerro kohta ja liitä mukaan lähde, jos sellainen on saatavilla.
